Ei yllätä varmaan ketään,että painajaiset jatkuu. Kohta en uskalla edes silmiäni sulkea. En ymmärrä mistä ne tuee. Hyvä,että en herää omaan huutooni.

Kävin tänään lääkärissä. Mun kilpirauhasissani ei ole vikaa. En syö liikaa,vaan juurikin päinvastoin. Lääkäri oli sitä mieltä,että syön liian vähän. Siksi paino pysyy samana,eikä laske. Olen todennäköisesti ollut niin kauan säästöliekillä,että oireeni johtuvat siitä. Nyt pitäisi alkaa sitten syömään 5 keraa päivässä,pieniä ja kohtalaisia annoksia. En tiedä miten siinäkin onnistun. Mulla ei juurikaan ole näläntunnetta. Syön ensimmäisen ruokani yleensä iltapäivällä ja illalla syön ehkä leipää,jos sitäkään. Yleensä otan kourallisen tai kaksi karkkia,syön ne ja katson rikosdokkareita. Lääkärin mielestä saan siitä huolimatta liian vähän energiaa,joten nyt tarvisi keksiä vaihteleva ruokavalio,ilman viljatuotteita. Paino ei saa laskea,kun puolikiloa viikossa. Kuukaudessa saisi lähteä vain 2kg. Ei jumalauta,kuin hidasta ja hullun touhua. Tässä vaaditaan nyt kärsivällisyyttä ja paljon. No onneksi on tää blogi,joka todennäköisesti juhannuksen jälkeen täyttyy mun vuodatuksestan,kuinka mua vituttaa ja tympii koko touhu. Pakko se vaan on alkaa itestään huolehtiin. Ei auta muu.

Ex:ä pyörii vieläkin mielessä. Oma ukko vituttaa edelleen. Mikään ei ole muuttunut. En tee kotona juur mitään muuta,kun hoidan oman muksuni ja pidän huolen,että sillä on kaikki ok. Muusta en nyt välitä,enkä jaksakkaan välittää. Tää ei tunnu kodilta ollenkaan. En ymmärrä miks mä edes yritän muokata tästä kodin,kun ei tää sellainen ole ja tuskin tulee koskaan olemaankaan.